Skip to content

Yleisön kokemuksia etäesityksistä ja virtuaalipalveluista

Millaisia etäesityksiä seurasit rajoitusaikana? Tai kävitkö ehkä virtuaalimatkalla? Kurkistitko toisiin todellisuuksiin pelien tai äänikirjojen avulla?

Kartoitimme verkkokyselyllä virtuaalipalveluiden ja -teosten sekä etäesitysten käyttökokemuksia syksyllä 2022 . Kysymyksissä painotettiin luovan toimialan ja elämysteollisuuden sisältöjä.

Etäesityksiin, virtuaalisiin teoksiin ja verkkoelämyksiin liittyvät sisällöt ja laitteet

Pandemian ja rajoitusten aikana etänä on eniten seurattu luentoja tai haastatteluja (82 %), käytetty suoratoistopalveluita (82 %) sekä osallistuttu webinaareihin (72 %). Yli puolet vastaajista (53 %) on myös seurannut musiikkiesitystä, konserttia tai keikkaa livelähetyksenä ja lähes puolet (46 %) on katsonut vastaavia sisältöjä tallenteina. Näitä viittä sisältöä myös käytetään suurella todennäköisyydellä etänä jatkossakin.

Annetuista vastausvaihtoehdoista vähiten on kulutettu virtuaalimatkoja (13 %) sekä erisisältöisiä verkkotyöpajoja, kuten kädentaidot/askartelu (10 %) ja kokkaus tai maistelu (13 %). Liikuntaan liittyviin verkkotyöpajoihin on osallistuttu hieman enemmän (32 %).

Liikunta nousee esiin myös avoimissa vastauksissa, joissa on mainittu erikseen jumpat ja ryhmäliikuntatunnit sekä jalkapallo-otteluiden seuraaminen. Lisäksi avoimissa vastauksissa mainitaan peli-illat, -striimit ja -tapahtumat sekä e-urheilu, kieliopinnot, standup, ooppera ja luovan ajattelun sekä ideointityöpajat. Sen sijaan esimerkiksi äänikirjoja tai podcasteja ei ole mainittu yhdessäkään avoimessa vastauksessa, vaikka podcastit lienevät tällä hetkellä suosittuja.

Selvästi eniten sisältöjä on koettu tietokoneen ja älypuhelimen välityksellä. Miesvastaajista 14 % on kokenut sisältöjä stereolaitteistolla sekä 7 % kotiteatterilaitteistolla, kun yksikään nainen tai muunsukupuolinen ei ollut käyttänyt kyseisiä laitteita.

Vastaajat kirjasivat palveluun liittyviä huippukokemuksia, joista oli tunnistettavissa kuusi eri teemaa:

Ainutlaatuinen mahdollisuus (tilaisuus kokea sellaista, mihin ei olisi livenä mahdollisuutta)

“Ennen livestriimiesitystä näytettiin pieni kierros teatterin tiloissa. Oli mielenkiintoista päästä kurkistamaan kulisseihin ja puvustamoon.”

Fasilitoitu vuorovaikutus ja yhteisöllisyys

“Liikutuin Ryhmäteatterin esityksessä, vaikka olin odottanut, että livestream-esitys ei ole häävi eikä nouse live-esityksen tasolle. Esitys leikitteli tv-formaatilla ja katsojilta kysyttiin kysymyksiä, joita ”hyödynnettiin”. Ehkä siksi se tuntui luontevalta tv-ruudulta.”

Laatua ilman liveyleisöä

“Pandemian alkuvaiheessa livekeikka, jossa selkeästi näkyy, että yleisöä ei ole, mutta bändi vetää täydellä tunteella pyrojen ja valaistusten, sekä videotuotannon ollessa huippuluokkaa.”

Opiskelu ja itsensä kehittäminen

“Oivalsin ongelmat ja haasteet, joita sisältöjen välittämiseen liittyy.”

Teknologia ja käytettävyys

“Revontulien virtuaalinen kuvausmatka Riisitunturille. Atmosfääri toimi ja toiminnalliset kilkkeet olivat tarpeeksi hyvät ja selkeät, etteivät häirinneet.”

Huippukokemuksen tekeminen itse (esim. tekemällä itse valinta katsottavasta elokuvasta tai musiikista)

“Hyvä leffa netflixissä. Oli herkkuja ja tunnelmavalaistus, ja leffakin hyvä.”

Lisäksi muutama vastaaja koki, ettei ole saanut etäsisällöistä huippukokemuksia.

Etäsisältöihin liittyvistä haasteista suurin osa oli kokenut verkkoyhteyden pätkimistä (83 %), jonka suurin osa koki myös ärsyttävimpänä (54 %). Ääniongelmia, kuten säröä tai pätkimistä oli koettu toiseksi eniten (58 %) ja kolmanneksi eniten mikrofoniongelmia (45 %). Reilu kolmannes vastaajista oli kokenut myös haasteita palveluun liittymisessä (38 %).

Avoimissa vastauksissa esiin nousivat myös tekniset haasteet yleisesti sekä vuorovaikutuksen hallitsemattomuus osallistujamäärän noustessa ja sitoutumattomuus, kun etäosallistumisen aikana on mahdollista tehdä muutakin.

Haasteisiin liittyvät avoimet vastaukset jaettiin karkeasti kahteen teemaan:

Teknologia ja käytettävyys

“Kotikutoisia lähetyksiä. Kuin jonkun tiimiläisen serkun poika olisi tullut pystyttämään kameran johonkin ihan lukiodiplomipohjalta. Ääni ihan raakaa saliääntä, kuvan laatu heikko, valaisu mitä sattuu, kuvakulmia aivan liian vähän, tietokonevisuaalisuudet tylsiä ja toisteisia.”

Fasilitoitu vuorovaikutus ja yhteisöllisyys

“Isomman joukon tilaisuudessa chatti hajottaa keskittymisen. Eri ihmisillä on eri mielenkiinnonkohteet ja eri “reaktionopeus”, josta seuraa, että seurattavan aiheen edetessä (koulutus, keskustelu, harrastustoiminta) pääasian seuraaminen vaikeutuu, kun chattiin pomppii milloin mitäkin, aiemmin keskustelussa olleeseen viittaavaa ja vastauksia niihin. Nämä pitäisi myös pystyä lukemaan/hahmottamaan pysyäkseen kärryillä aiheesta tai vain tietääkseen, onko ko. chatti (itselle) tässä kyseisessä asiassa relevantti vaiko “jo menneen talven lumia”. Tällöin meneillään olevaan pääasiaan keskittyminen hajoaa.”

Vaikka liittymiseen liittyvää haastetta ei koettu ärsyttävimpänä, on hyvä silti huomioida sen tärkeys ja mutkattomuus palvelukokemuksen syntymisen kannalta yli päätään, kuten pari vastaajaa tuovat esiin:

“No liittyminen on pahinta koska se estää osallistumisen.”

“Autan myös muita työssäni etäesitysten pariin (eri tavoin vammaiset henkilöt). Jos palveluun tarvii kirjautua ja luoda tunnukset, menee tämän kohderyhmän kanssa liian monimutkaiseksi. Parasta on, kun pääsee mukaan linkkiä klikkaamalla tms.”

Etäesityksiin, virtuaalisiin teoksiin ja verkkoelämyksiin liittyvä vuorovaikutus

Vuorovaikutukseen liittyvissä kysymyksissä vastaajille annettiin seuraavia esimerkkejä selventämään, mitä vuorovaikutus etänä toteutettavissa sisällöissä voisi tarkoittaa:

  • mahdollisuutta keskustella esiintyjän tai yleisön kanssa chatin kautta
  • kameratoiminnon käyttämistä siten, että ohjaaja näkee myös osallistujan
  • mahdollisuutta vaikuttaa esityksen kulkuun esimerkiksi äänestystoiminnoilla
  • lähettää ennakkoon kysymyksiä
  • pelaamista tai kisailua yleisön kesken

Kysymyksillä kartoitettiin osallistujien ja yleisön välistä sekä yleisön keskinäistä vuorovaikutusta, miksi ja miten sitä tulisi kehittää sekä kuinka tärkeänä virtuaalinen vuorovaikutus yleensä koetaan. Monivalintavastauksista pyydettiin valitsemaan enintään kolme tärkeintä seikkaa.

Vuorovaikutuksen mahdollisuutta pidettiin tärkeimpänä työpajojen/kurssien, webinaarien ja luentojen osalta. Myös livestriimien vuorovaikutus nähtiin tärkeänä: Se koettiin tärkeimmäksi 16–20-vuotiailla vastaajilla (5) ja kolmanneksi tärkeimpänä 21-25-vuotiailla vastaajilla (21). Miesvastaajat kokivat vuorovaikutusmahdollisuuden esitysten livestriimeissä niin ikään kolmanneksi tärkeämpänä.

Virtuaalikokemuksen toteuttajan tai esiintyjän kanssa haluttaisiin mieluiten olla vuorovaikutuksessa keskustelutoiminnon/chatin kautta (63 %). Toiseksi eniten kiinnosti mahdollisuus vaikuttaa sisällön kulkuun tai käsiteltäviin aiheisiin äänestystoiminnolla (42 %).

Naisvastaajia kiinnosti seuraavaksi eniten vastaaminen chatissa esitettyihin kysymyksiin, kun miesvastaajat olisivat mieluummin valinneet itse kuvakulman, josta seurata esitystä. Miehet olivat naisia innokkaampia käyttämään ääniyhteyttä vuorovaikutuksen toteuttamisessa esiintyjän tai palvelun toteuttajan kanssa.

Videoyhteyden käyttäminen kiinnosti vähiten (15 %) annetuista vastausvaihtoehdoista. 11 % vastaajista ei kiinnostanut minkäänlainen vuorovaikutuksen mahdollisuus. Avoimiin vastauksiin ei kirjautunut kommentteja vuorovaikutuksen toteuttamisesta muulla tavoin, kuin annettujen vaihtoehtojen mukaan.

Vastaajat olisivat vuorovaikutuksessa muun yleisön kanssa mieluiten “chattailemalla” esityksen tai palvelukokemuksen aikana (42 %) ja tekemällä tehtäviä yhdessä toisten kanssa (31 %). Noin kolmannes ei haluaisi olla muun yleisön kanssa vuorovaikutuksessa lainkaan (31 %). Tällä kertaa naiset (24 %) käyttäisivät miehiä (18 %) mieluummin ääniyhteyttä vuorovaikuttaakseen muun yleisön kanssa.

Verkossa tapahtuvien esitysten ja kokemusten vuorovaikutusta tulisi vastaajien mielestä kehittää erityisesti teknologian ja käytettävyyden sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden näkökulmista. Vastaajien mielestä vuorovaikutusta tarvitaan muun muassa kokemusten jakamiseen ja käsiteltävässä asiassa pysymiseen.

Vuorovaikutustilanteet voisivat lisätä myös sisältöjen kiinnostavuutta ja ehkäistä tylsistymistä. Etävuorovaikutusta tarvitaan erään vastaajan mielestä myös siksi, että tulevaisuudessa yhä useammat kokemukset ja tilaisuudet toteutetaan verkossa.

“Aina sanotaan että halutaan vuorovaikutusta, kysymyksiä ja keskustelua, mutta sitä ei kuitenkaan huomioida realistisesti esim. tilaisuuksien aikataulutuksessa, eikä keskustelua tai kysymyksiä juurikaan fasilitoida. Keskustelu vaatii aikaa ja hyvän fasilitaattorin!”

“Antaa osallistujalle tunteen siitä, että on osa jotain ja häivyttää kokemuksen “etä” fiilistä.”

“Jotta kokemuksen voisi halutessaan jakaa muiden kanssa reaaliajassa.”

Lisäksi yksi vastaajista toivoo, ettei vuorovaikutukseen pakotettaisi ja toinen miettii, miksi ihmeessä tulisi olla vuorovaikutuksessa. Kolmas ei myöskään juuri innostu vuorovaikutusmahdollisuuksista, mutta on avoin niitä kokeilemaan esimerkiksi webinaareissa. Esiin nousi myös sopivien vuorovaikutusmenetelmien valinta tilanteen mukaan sekä laadukas tekninen toteutus.

“Vuorovaikutus on tärkeää, silloin on enemmän osallinen tapahtumaan. Kehittämisessä pitäisi huomioida kulloiseenkin esitykseen tai kokemukseen parhaiten sopivat vuorovaikutustavat ja myös sopivat tekniset toteutukset. Hyvä, jos tekniikka olisi sujuvaa, jottei siihen tarvitsisi kiinnittää erityistä huomiota.”

Etäesityksiin, virtuaalisiin teoksiin ja verkkoelämyksiin liittyvä hinnoittelu

44 % vastaajista on maksanut etäesityksistä ja muista virtuaalisista palveluista 10–20 euroa. Viisi vastaajaa tarkensi tämän olleen kertamaksu, kolme kertoi sen olleen kuukausi- tai kausimaksu. 41 % ei ole maksanut lainkaan, ja 25 % on maksanut alle 10 euroa. Nämä ovat enimmäkseen kuukausimaksuja esimerkiksi suoratoistopalveluista.

Jopa 41 vastaajaa kertoi avoimessa kysymyksessä, missä tapauksessa olisi valmis maksamaan etänä toteutettavista sisällöistä. Suurin osa kommenteista jäi kuitenkin yleiselle tasolle ja hyvin tulkinnanvaraisiksi.

Monikaan ei perustellut vastauksiaan, eikä vastauksissa juurikaan näy aiemmin käsiteltyjä haasteita. Osassa vastauksissa oli mainittu enemmän kuin yksi tapaus, jolloin vastaukset on jaettu omiin ryhmiinsä. Vastaukset ryhmiteltiin seuraavasti:

Laadukas ja ammattimainen sisältö

“Pienemmissä hintaluokissa tärkeintä on, että jo ostaessani tiedän että tapahtuma on toteutettu ammattimaisesti. Muuten maksun tulisi tapahtua tippausperiaatteella esityksen aikana tai jälkeen.”

Ainutlaatuinen mahdollisuus ja elämyksellisyys

“Ainutlaatuisen kiinnostavista esityksistä, joita en voi nähdä livenä, tai haluan tarkemmin tarkastella.”

Itselle mieluisa ja kiinnostuksen kohde

“Jos se on minua tarpeeksi kiinnostava ja minulle uusi kokemus.”

Suoratoistopalvelut

“Maksan myös suoratoistopalvelusta jossa runsaasti sisältöjä, sarjoja, elokuvia, viihdettä.”

Esittävä taide ja musiikki

“Keikoista voisin maksaa.”

Oppiminen ja itsensä kehittäminen

“Jos kyseessä olisi esim joku koulutus josta saa diplomin tai jonkun.”

Esiintyjän tukeminen

“Esiintyjien toimeentulo voi olla riippuvainen näistäkin tapahtumista. Tai haluan tukea jotain järjestöä tai aatetta.”

Ei maksa mielellään tai lainkaan

“Maksan mielelläni konsertista tai esityksestä jota seuraan livenä paikan päällä. Tällä hetkellä ajattelen että virtuaalinen tapahtuma eroaa merkittävästi live-tapahtumasta, enkä halua maksaa niistä isoja summia (kertamaksu tulisi olla alle 20 euroa).”

Etäesityksen tai muun virtuaalisen kokemuksen ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä arvioitiin asteikolla 1 (ei vaikuta lainkaan) – 5 (vaikuttaa erittäin paljon). Kolme eniten vaikuttavinta olivat tuttuus, esimerkiksi tunnettu esiintyjä tai taidelaitos (ka 4.2), palvelun helppo käytettävyys (4.0) sekä tekninen laatu (4.0).

Hinta ylsi myös lähes kolmen kärkeen (3.9). Vastaajat kokivat, että vuorovaikutuksen mahdollisuus muun yleisön kanssa (2.2) ja esiintyjän kanssa (2.6) vaikuttavat vähiten hankintaan.

16–20-vuotiaille vastaajille tärkein vaikuttava tekijä oli hinta. 31–40-vuotiaille vastaajille tärkein vaikuttava tekijä oli palvelun helppo käytettävyys. Miehille tekninen laatu oli yhtä tärkeä tekijä kuin tuttuus.

Lopuksi

Vastaajamäärä jäi pieneksi, minkä vuoksi tulokset voi nähdä suuntaa antavina eikä kovin yleistettävinä. Olisi ollut tärkeää saada esityksiä ja kyseessä olevia palveluita tuottavat toimijat näkemään kyselyn tarjoama mahdollinen hyöty ja jakamaan kyselyä verkostoissaan ja yleisöilleen, jolloin vastaajamassaa olisi voitu kartuttaa. Ilahduttavan moni oli kuitenkin “jaksanut” vastata avoimiin kysymyksiin, joita oli useita. Ainoastaan kolme vastaamisen aloittanutta jätti kesken.

Kokemusten talo -hanke hyödyntää tuloksia toiminnassaan kevään 2023 aikana. Kyselystä saatu materiaali sekä kokemukset hankkeessa toteutetuista etäesityksistä antavat aineksia keväällä 2023 järjestettävään työpajaan Xamkissa, jonne kutsutaan etälähetyksiä ja -esityksiä suunnittelevia pk-yrityksiä. Tuloksia hyödynnetään myös striimiohjauskoulutuksen pilotoinnissa Turun ammattikorkeakoulussa.

Kirjallisen raportin lisäksi vastauksiin voi tutustua kevyesti pelillistetyssä muodossa Kouvolatalon 360-ympäristössä. 360-raportti on prototyyppi, jonka avulla kokeilemme, miten tutkimuksesta saatua tietoa voidaan esitellä uudella tavalla.

Vaikka 360-kuvaympäristössä esitellään nyt kyselyn tuloksia, voisi vastaava toteutus soveltua myös asiakaskyselyiden tekemiseen. Tällöin esimerkiksi tapahtumakävijöiden olisi helppo palauttaa mieleen palvelukokemuksia ja eritellä kokemaansa eri paikoissa. Esimerkiksi Kouvolatalon pihalta otetussa kuvassa voitaisiin kysyä saapumiseen ja opasteisiin liittyvistä asioista, eteisessä narikkaan liittyvistä palveluista, näyttämöltä otetun kuvan kohdalla itse esitykseen liittyviä kokemuksia ja niin edelleen.

Kokeile siis rohkeasti tulosvisailua ja pohdi, missä voisit soveltaa vastaavaa toteutusta!

Webropol-kysely sisälsi 18 kysymystä, jotka käsittelivät esitys- ja palvelusisältöjä ja niihin liittyviä huippukohtia sekä haasteita, laitteita ja teknologiaa, etätoteutusten vuorovaikutusta sekä hinnoittelua. Lisäksi vastaajien taustatiedoista kysyttiin ikää, sukupuolta ja asuinkunnan kokoa. Kyselyssä oli monivalinta- ja avoimia kysymyksiä sekä arviointimatriiseja.

Anonyymi, yli 16-vuotiaille suunnattu kysely oli avoinna 29.9.–23.10.2022. Kyselyä jaettiin sosiaalisessa mediassa koulutusorganisaatioiden sekä henkilökohtaisissa kanavissa. Vastaajia oli 72, joista naisia 42, miehiä 29 ja muita 1. Ikäryhmittäin vastaajista 16–20-vuotiaita oli 5, 21–25-vuotiaita 21, 26–30-vuotiaita 1, 31–40-vuotiaita 17, 41–50-vuotiaita 9, 51–60-vuotiaita 10, 61–70-vuotiaita 7, 71–80-vuotiaita 2 ja yli 80-vuotiaita 0.

Kirjoittanut Tiina Savallampi

Kirjoittaja työskentelee projektipäällikkönä Kokemusten talo -hankkeessa Luovien alojen tutkimusyksikössä.

360-raportin tekninen toteutus: Tatu Heinämäki.

Artikkeli on julkaistu alun perin Xamkin READ-verkkolehdessä. Pääset alkuperäiseen kirjoitukseen tästä.